Esittely

Multia-Seura ry:n esittely

Seuran synty
Seuran perustamiseksi pidettiin myymälänhoitaja Väinö Hietalan aloitteesta kaksi neuvottelukokousta, joista jälkimmäinen oli koolle kutsuttu yleisesti ilmoittamalla ja jossa valittiin valmisteleva toimikunta: pj. Väinö Hietala, sihteeri Väinö Linna ja muut jäsenet Hilja Valkola, Eeva Rautonen ja Toivo Pekkanen. Syyskuun 16. päivänä 1951 pidettiin Seuran perustava kokous Hotelli Peurassa. Läsnä olivat opettaja Eeva Rautonen, rouva Hilja Valkola, opettaja Nehemias Rautonen, maanviljelijä Lauri Hokkanen, kanttori Toivo Pekkanen, johtaja Arvi Peuru, myymälänhoitaja Väinö Hietala ja Väinö Linna. Kokouksessa hyväksyttiin toimikunnan valmistelema sääntöehdotus ja Seuralle tuli nimeksi Multia-Seura.

Ensimmäinen johtokunta
Ensimmäiseksi toimikaudeksi valittiin Seuran puheenjohtajaksi myymälänhoitaja Väinö Hietala, sihteeriksi opettaja Eeva Rautonen ja johtokunnan jäseniksi maanviljelijä Lauri Hokkanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Rautava, emäntä Liisa Ahola, maanviljelijä Kalle Valkeisenmäki, rouva Hilja Valkola, kanttori Toivo Pekkanen, pienviljelijä Tapio Piilo ja varalle Eemil Pajula, Fredrik Valkeisenmäki, Jaakko Peuru ja Väinö Linna. Toimikuntia perustettiin museotoimikunta, matkailutoimikunta ja toimituskunta Keski-Suomen maakunta -julkaisua varten.

Rekisteröinti
Multia-Seura hyväksyttiin Yhdistysrekisteriin 21.1.1953, rekisterinumero 62104.

Alkuvuosien toiminta
Seuran keskeisimpiä toimintoja alkuaikoina olivat Keski-Suomen maakuntajulkaisun toimittamisessa mukanaolo, neuvottelut Suojoen löytöalueen kaivaustöiden suorittamisesta ja neuvottelut Suur-Ruoveden historian kirjoittamisesta. Museotoiminta esinekeräyksineen oli myös alulla, Multian Manttaalikunnalta oli saatu v. 1952 lahjoituksena lainamakasiini, jonka suojiin aiottiin esinekokoelma sijoittaa. Yleisöjuhla Seuran toiminnan tukemiseksi järjestettiin laskiaisena v.1952 mäenlaskuineen ja iltajuhlineen Maamiesseurantalolla. Myös retkiä tehtiin kesäisin, mm. Raiskinmäen kullerokentille, Kulhanlinnaan ja Joensuonkankaalle.

Seuran puheenjohtajat
1951-1952 Väinö Hietala
1952-1962 Nehemias Rautonen
1962-1977 Toivo Leppäsalmi
1977-        Kalevi Hakasalo

Oma lippu
 Eräs Multia-Seuran tärkeimmistä tapahtumista oli v. 1998 oman lipun hankkiminen. Lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön v. 1999. Lipun on suunnitellut heraldikko Harri Uimonen kotiseutuneuvos Kalevi Hakasalon ehdotuksen pohjalta, jonka aihe on Uitamonkosken myllyn pärehöylän siipiratas. Lipun värien, keltaisen ja vihreän, välinen kuvio kertoo voimakkaasta yhteistyöstä. Lipun tangon messinkikoristeessa on Kotiseutuliiton tunnus.

 Multia-koru 
Multialaissyntyinen hopeaseppä Anna-Leena Haaramäki toteutti kotiseutuneuvos Kalevi Hakasalon idean siipirattaasta hopeakoruna, jota valmistetaan riipuksena, rintakoruna ja korvakoruina. Koru julkistettiin Seuran 50-vuotisjuhlassa v. 2001. Koruja voi tilata Marja Pienimäeltä, puh 045-1149458 

Standaari
Lipun aiheet toistuvat myös heradikko Harri Uimosen suunnittelemassa pöytästandaarissa, joka julkistettiin Seuran 50-vuotisjuhlassa v. 2001.